Sounds for Horses -Kokemuksia äänimaljojen ääreltä osa 5.

Maanantai 4.10.2021 - Maria

Sain viestin ystävältäni. Hän oli kokeillut soittaa äänimaljaa hevostensa kanssa ensimmäistä kertaa. 

Ystäväni oli aloittanut rauhallisesti ja matkan päästä maljan soittamisen ja kuunnellut ja havainnoinut hevostaan tarkasti. Hevonen oli aistinut ensin majan värähtelyn matkan päästä ja pienen hetken malttanut rauhoittua. Rauhoittumisen jälkeen hevonen oli alkanut ravata ja heitellä päätään. Hevonen oli aikansa ravannut lähes holtittomastiympäri tarhaa hyvän tovin, ennen kuin rauhoittui matkan päähän ja jäänyt ottamaan vastaan maljan hoitavan värähtelyn. Hoitoa kesti vain hetken, jonka jälkeen hevonen lähti pois maljojen värähtelyn vaikutuspiiristä 

Varsinkin ensimmäisellä kerralla reaktiot saattavat hämmentää hevosen tuntevaa henkilöä. Normaalisti paikallaan seisova rauhallinen hevonen alkaakin tutkia paikkoja tai kulkea ympäri levottomasti. Toisaalta normaalisti aktiivinen hevonen saattaa pysyä paikallaan kuin naulittuna pitkänkin tovin.

Äänimaljojen ääni ja värähtely luovat tuntemuksia, joita hevonen ei normaalissa arjessaan kohtaa. Kuitenkin värähtely on luonnollista ja hevonen kokee värähtelyn miellyttävänä, kunhan värähtelyn voimakkuus on miellyttävä ja taajuus hevoselle sopiva hevosen sen hetkiseen olotilaan.

Hevonen usein purkaa hoidon aiheuttamaa hämmennystä erilaisin sijaistoiminnoin. Kun värähtely alkaa vaikuttaa lihaksistoon ja hermostoon, on hevoselle luontaista purkaa tuntemuksia liikkeeseen. Kuten ihmisillä, oletettavasti myös hevosilla äänimaljat nostavat esiin myös tunteita ja niiden käsittelyyn hevosella liittyy myös vahvasti fyysisyys.

Kun hevosta hoidetaan äänimaljoin, on tärkeä tunnistaa, mitä mikäkin reaktio tarkoittaa ja mitä hevonen milloinkin viestii. Samalla pitää myös huolehtia sekä hevosen että ihmisen turvallisuudesta, koska reaktiot saattavat olla voimakkaita ja totutusta käyttäytymisestä poikkeavia.

Enemmän on vähemmän tässäkin ja hoidettaessa käytetään mieluummin vain yhtä maljaa ja hoitaminen kannattaa lopettaa tai kasvattaa maljan ja hevosen välistä etäisyyttä heti kun hevonen osoittaa merkkejä hoidon riittävyydestä.

Äänimaljat on väylä syvempään hevosen tuntemiseen ja yhteyden luomiseen hevosystävän kanssa ja jos äänimaljat tuntuvat omalta jutulta, niin ehdottomasti kannattaa kokeilla oman hevosystävän kanssa äänimaljojen vaikutusta. 

Hevonen kyllä kertoo mitä haluaa ja kuinka paljon, kunhan me ihmiset vaan pysähdymme kuulemaan💛

Sounds for Horses -Kokemuksia äänimaljojen ääreltä osa 1.

Maanantai 28.6.2021 - Maria

Tapasimme hevosen kanssa tarhassa. Hevosen kanssa ollaan tuttuja useamman hoitokerran jälkeen. Tällä hevosella on uskomaton kyky kertoa asioita, hän osaa kertoa hyvinkin tarkkaan mitä haluaa ja mistä pitää hoitaa ja jos joku tuntuu huonolta, on sekin hyvin selvästi sanoitettu, hän poistuu paikalta.

Hevonen oli vastassa portilla ja pysyi luonani koko sen ajan kun asettelin maljoja maahan liinalle. Ihan kuin olisi osannut odottaa hoitoa.

Maljat alkoivat soida, aloitin kahdesta ääneltään ja värähtelyltään matalimmasta. Hevonen toi päätään lähemmäs maljoja, tuli suoraan maljojen luokse ja laski päänsä maljojen viereen. Hevonen viesti selkeästi, että tänään hän haluaa hoitoa. 

Jatkoin soittamista vain yhdellä pienemmällä, mutta edelleen matala taajuuksisella maljalla. Sen sointi ja värähtely on kehoa hoitavaa, mutta hevoselle usein taajuudeltaa suurta maljaa miellyttävämpää. Hevonen toi päänsä aivan maljan lähelle ja halusi koskettaa maljaa nenällään. Hän hamusi maljaa ja siirteli päätään niin, että malja sointi ja värähtely vaikutti eri kohdissa päätä.

Tunnelma oli rauhallinen, selkeästi hevonen halusi hoitoa pään alueelle, päänsärkyyn. Hoito ei ollut alussa pelkästään hyvän tuntuista vaan aiheutti ristiriitaisia tunteita hevosessa. Hoito lievensi kipua ja auttoi kipuun, mutta hoidon värähtelyn ei ollut rentouttava vaan selkeästi alkuun tuntui kipukohdissa erilaiselta, oudolta. Hevonen ei kuitenkaan väistynyt, lähtenyt pois vaan pysyi paikoillaan ja piti päänsä maljojen lähellä kaikesta huolimatta. 

Nousin ylös maasta maljan kanssa koko ajan soittaen. Hevonen seurasi päällään tiiviisti perässä ja hamusi maljaa ja halusi, että malja koskettaa päätä. Hevonen haki kohtaa, jossa maljan sointi ja värähtely auttaa parhaiten. Hän heilutti päätään ja vaihtoi asentoa, kunnes löysi oikean kohdan. Malja soi hevosen nenäluulla, aivan kiinni päässä ja hevonen lepäsi rauhassa värähtelyssä hyvän tovin. Ilme alkoi rentoutua ja hengitys hidastui, kipu selkeästi lieventyi.

Kun oli aika vaihtaa hoitokohtaa, hevonen taas haki aikansa sopivaa kohtaa kunnes alkoi nojata otsallaan rintaani ja käteni oli hevosen pään ympärillä ja malja soi kurkun alla. Tässä oli hyvä levähtää ja ottaa vastaan hoitoa. Hevonen rauhoittui ja rentoutui sylissä maljan soidessa. Tunsin kuinka energia virtasi maljojen ja kehoni kautta hevoseen hoitaen ja hoivaten hevosen päätä ja kehoa. Hevonen uskalsi nojata, päästää hetkeksi irti ja vain olla, kipu oli helpottanut hetkeksi niin, että pystyi rentoutumaan. Tunsin kuinka hevonen päästi hetkeksi irti… irti kivusta, irti paineesta, irti kaikesta ja vain oli. Levollisena ja turvassa.

Hoidon jatkuessa hevonen halusi äänimaljojen värähtelyä edelleen vain pään alueelle. Kun maassa soi kaksi maljaa ja hevonen toi päänsä maljojen väliin. Pään molemmilta puolilta tuleva värähtely tuntui hyvältä ja selkeästi hoiti kipua, tässä oli hyvä olla.

Yksittäinen malja soi välillä nenäluulla, välillä silmien alla ja välillä kurkun alla. Hevonen itse haki aina uuden hyvän paikan maljalle. Vielä uudestaan hevonen asetteli päänsä vasten rintaani ja malja soi kurkun alla. Levollisuus ja rauha vallitsi ympärillämme, siinä lempeyden ja kivuttomuuden tilassa, jonka malja soinnillaan loi.

Hoito oli poikkeuksellisen pitkä ja intensiivinen. Puoli tuntia ilman, että hevonen otti yhtään taukoa hoidosta. Päinvastoin hakeutui aina lähemmäs ja haki aina uutta kohtaa hoidolle. Usein hoito kestää 45-60 min ja siinä ajassa hevonen ottaa useamman tauon siirtymällä kauemmaksi maljojen vaikutuspiiristä. Heti hoidon jälkeen hevonen näytti erilaiselta, ilme ja olemus olivat rauhoittuneet ja levolliset. 

Hoidon aikana hevonen sai kokemuksen kivuttomuudesta tai ainakin kivun merkittävästä vähenemisestä. Hevonen sai rentoutua ja rauhoittua turvallisessa ja hoitavassa äänien ja värähtelyn energioissa. Sai hetken levon kivusta. 

Jonkun hetken kuluttua hoidosta, hevosesta alkoi huomata hienoista levottomuutta, ihan kuin hevonen ei olisi tiennyt miten olla ja yritti purkaa oloaan puremalla putkiaitaa ja tönimällä ja hankaamalla päätään ihmisiä vasten. Koska hoito laittaa liikkeelle solutasolla aineenvaihduntaa ja rentouttaa lihaksistoa ja hermostoa, on hoidon jälkeen usein joko täysin rentoutunut olo tai olo, että täytyy järjestellä kehon palikat uudelleen. 

Yrittikö hevonen hakea liikkeellä helpotusta oloon… Oma ajatukseni on, että hoidon jälkeen olo oli parempi kuin ennen hoitoa, mutta keho oli ollut niin intensiivisessä hoidossa, että solutason värähtely muutokset ja päänalueen kivun muuttuminen aiheutti levottomuutta heti hoidon jälkeen. Hoidon jälkeen kipukokemus on erilainen ja suurimmassa osassa tapauksia kipukokemus vähenee hoidon aikana merkittävästi ja kipu on hoidon jälkeen vaimeampi kuin ennen hoitoa. Hevonen haki hoidon jälkeen turvaa levottomuuteensa omistajalta ja halusi päätään rapsuteltavan ja silitettävän. Silitykseen ja rapsutukseen hevonen rentoutui ja rauhoittui.

Hevosen kivussa on meille ihmisille vielä tuntematonta aluetta ja sitä tutkitaan paljon. Miten hevonen ilmentää kipua ja miten pystymme kivun kokemusta arvioimaan eri tavoin. Onneksi hevosen ja eläinten kipu yleensäkin on saanut paljon huomiota. Siitä puhutaan paljon ja siihen kiinnitetään huomiota. Äänimaljojen avulla voimme tarjota eläimille helpotusta kipuun ja lepoa kroonisesta kivusta.

Jokainen meistä oppii joka päivä uutta hevosesta ja hevosen tunteista ja kivusta. Kun vaan muistaa pysähtyä tuntemaan, aistimaan ja kuulemaan.

Pidä huolta ystävästä -hevosen palautuminen

Lauantai 17.4.2021 klo 21.06 - Maria

Hevonen on pakoeläin ja luonto on tehnyt hevosen kohdalla vahvan jalostustyön, jotta vahvimmat yksilöt selviytyivät. Harjoituksessa on tarkoituksena hyödyntää hevosen luontaisia ominaisuuksia ja vahvistaa niitä, jotta päästään parhaaseen mahdolliseen suoritukseen. Harjoittelussa suorituksen parantamiseksi avainasemassa on hapensaanti eli hengitys ja elimistön kyky kuljettaa happea ja lihaksiston energian tuotanto. Hevosen elimistön hapen kuljetuskykyyn vaikuttaa pernan kyky varastoida punasoluja ja vapauttaa niitä tarpeen mukaan verenkiertoon. Punasolut kuljettavat happea elimistössä. 

Hevosen lihaksisto koostuu kahdenlaisista lihassoluista. Hitaat lihassolut toimivat energian tuotannoltaan aerobisesti, eli käyttävät energian tuotantoon keuhkojen kautta elimistöön tulevaa happea. Nopeiden lihassolujen energian tuotanto on anaerobista eli lihas tuottaa energiaa ilman happea. 

Kovassa harjoituksessa ja kilpailusuorituksen aikana lihaksistossa on töissä molemmat lihassolutyypit sen mukaan, kuinka hengityksestä verenkiertoon tuleva hapen määrä riittää kattamaan lihaksiston energiantuotannon tarpeen. Kun tehdään töitä alueella, jossa hengityksen kautta saadaan riittävästi happea lihaksiston energia tarpeeseen, on käytössä hitaat lihassolut. Tällöin lihaksiston energian tuotanto on tehokkaampaa mutta hitaampaa. 

Kun lihaksen rasitus on kovaa, on solun energian tarve suurempi kuin mitä hitaat lihassolut pystyvät tuottamaan. Tällöin käyttöön tulee nopeat lihassolut, jotka pystyvät tuottamaan energiaa anaerobisesti ja nopeammin ja ilman happea. 

Harjoituksen ja kilpailun aikana käytetään eri lihaksen energiantuotanto tapoja riippuen treenin kestosta ja raskaudesta. 

Anaerobisen harjoitusosan aikana energian tuotannon lopputuotteena syntyy lihaksistoon maitohappoa. Maitohappo hajoaa jatkuvasti elimistössä vety- ja laktaatti-ioneiksi. 

Lihaksiston kipukokemus on monimutkainen mekanismi, mutta todennäköisesti kipukokemus syntyy, kun maitohapon hajoamistuotteena syntyvät vetyionit laskevat veren pH arvoa. Tällöin lihassolun poistaessa maitohappoa, happamuus solun ympärillä kasvaa ja aiheuttaa kipukokemuksen. Kun hevosen elimistön aineenvaihdunta toimii parhaalla mahdollisella tavalla, lihaksiston aineenvaihdunta pystyy pilkkomaan maitohappoa tehokkaasti  ja sitä kautta maitohapon pilkkoutuminen pois lihaksistosta nopeutuu. Mitä tehokkaammin aineenvaihdunta toimii, sitä tehokkaammin elimistö työskentelee myös veren happamuus tasapainon palauttamiseksi. 

Raskaamman harjoituksen ja kisasuorituksen aikana maitohappoa syntyy lihassoluissa enemmän kuin elimistö pystyy hajottamaan ja tällöin maitohappoa kertyy lihaksistoon. 

Maitohapon poistuminen ja veren pH tasapainon palautuminen lihaksistosta vaatii hyvin toimivan aineenvaihdunnan ja lepoa lihaksistolle.  Näin lihaksisto ehtii palautua harjoituksesta ja seuraavassa harjoituksessa tai kisoissa lihaksisto pystyy maksimisuoritukseen. 

Palautumista voi ja kannattaa tukea lihasten levon aikana. Palautumista tukemalla voidaan sekä lyhentää palautumisaikaa että vähentää hevosen lihaksistosta aiheutuvaa kipukokemusta. 

Äänimaljahoidon vaikuttavuus palautumiseen perustuu aineenvaihdunnan parantamiselle lihaksistossa ja koko elimistössä. Samalla hoito rentouttaa lihaksistoa ja muuta elimistöä sekä edistää kisan aiheuttaman stressin purkautumista tasapainottamalla hermostoa.

kuva c @darcyscastlequeen

Kohtaamisia

Maanantai 7.12.2020 - Maria

Olen aina ollut loputtoman kiinnostunut hevosten maailmasta ja hevosten tavasta olla ja kommunikoida meidän ihmisten kanssa. Mitä hevosen ja ihmisen välinen vuorovaikutus on puhtaimmillaan ja miten hevosen viisaus tuo meille jotain ainutlaatuista, mitä ei missään muussa kohtaamisessa tapahdu. Hevosten käsittelyä, kuuntelua ja kuulemista olen opiskellut lukuisilla kursseilla ja valmentajien kanssa. Hevosen kanssa sydänyhteyden ja aidon vuorovaikutuksen luomista olen saanut opetella upeiden hevosten kanssa ja tukenani on ollu hienoja mentoreita, coacheja ja ystäviä. Hevosyhteyttä olen päässyt kokemaan vuosien saatossa erilaisissa kohtaamisissa.

Kauneimmat kohtaamiset ovat tapahtuneet mitä erilaisimmissa ympäristöissä ja erilaisten hevoskulttuurien äärellä. Vuokrahevosemme, vahvan omanarvon tunnon omaava vanhempi herra opetti huikean kauniilla tavalla johtajuutta minulle. Omanarvon tuntoinen herra tunnisti hienoisenkin epävarmuuden hetken ja näytti siinä hetkessä vahvuutensa voimakkaasti, mutta kauniisti. Vahvuus, joka hevosesta välittyi oli rauhallista, selkeää ja ylvästä. Vapaana maastakäsin työskennellessä ei voinut kuin pysähtyä oppimaan sitä varmaa läsnä olevaa voimaa, joka hevosesta välittyi ja sitä kauneutta ja lempeyttä, joka sen koko voimassa asui..

Eräs huonokäytöksiseksi ja jopa vaaralliseksi luokiteltu ratsastuskouluponi päästi minut kurkistamaan sieluunsa ratsastuskoulun hälinässä. Yhden kauniin hetken olimme vain me kaksi, ilman odotuksia, ilman vaatimuksia, päällemme laskeutui rauha ja syvä yhteys. Yhden kauniin hetken olimme kuplassamme, kunnes arki puhkaisi kuplan ja poni sulkeutui jälleen.

Suurin kaikista kohtaamisista oli kuitenkin Usko. Lähes neljä vuotta sitten tiemme kohtasivat ja siitä alkoi yksi elämäni hienoimmista taipaleista, matka aitoon kohtaamiseen ja sydänyhteyteen. Tätä matkaa tehdään yhdessä toivottavasti vielä pitkään.

Hevoset äänimaljakylvyssä

Sunnuntai 22.11.2020 klo 22.31 - Maria

Mikä ihana rentouttava ilta hevosten kanssa. Olin tallilla hoitamassa äänimajoilla kahta hevosta tai oikeammin ponia :) Tämän kaksikon lisäksi tallissa asustelee parikymmentä muutakin heppaa. 

Aloitan aina hevosten kanssa äänimaljahoidot soittamalla maljoja lattialla ja lähden siitä pala kerrallaan rakentamaan hoitoa. Jokainen kerta hevosten kanssa on erilainen ja koskaan ei voi etukäteen suunnitella mitä tekee. Toki perusrunko koko kehon läpikäynnille on olemassa, mutta harvoin sen pystyy toteuttamaan kokonaan tai ainakaan oikeassa järjestyksessä. 

Tänään aloittelin ihanan valkean, herkän ponin kanssa. Vaikka viime kerralla maljat saivat olla ponin keholla, niin tänään maljojen paikka oli kehon päällä ja sivuilla, kehokosketus oli liikaa. Maljat soivat kauniisti ja harmonisesti, malja kerrallaan teimme hoitoa.

Joka kerta on löytynyt juuri se oikea malja, se jonka värähtelytaajuuteen juuri sillä hetkellä hevonen vastaa ja jota se siinä hetkessä tarvitsee. Niin tälläkin kerralla. Jäin soittelemaan tätä maljaa pidemmäksi aikaa ja kiersin kehoa. Tällä kertaa hoitoa sai vain toinen puoli, niin poni päätti. Kurotin maljaa selän yli toiselle puolelle, mutta aina poni väisti värähtelyä ja käänsi oikean puolen maljan alle. Tästä voisi tehdä pohdintaa, että toisella puolella on jotain, mikä ei ole valmis vielä vastaanottamaan hoitoa. 

Hevosten, ja kaikkien eläinten hoitamisessa on äärettömän tärkeää kuunnella mitä eläin kertoo. Mitään ei saa pakottaa. Eläin kyllä kertoo mikä tuntuu hyvältä ja mikä ei. Vasta kun eläin on valmis vastaanottamaan hoitoa, saadaan hoidolla vaikuttavuutta.

Seuraavana hoitovuorossa oli Usko. Poni hääräsi heiniä syöden ja kaikkea nuuhkien ensimmäisen vartin eikä välittänyt isompien maljojen matalammista taajuuksista juuri lainkaan. Maljat saivat soida keholla ihan rauhassa, kun Usko hääräsi omiaan :) Vasta kun siirryin pienempään maljaan ja korkeampaan taajuuteen Usko pysähtyi ja jäi vastaanottamaan hoitoa. Hetken kuluttua myös rauha ja rentous valtasi Uskon kehon ja mielen ja se alkoi nuokkua ja alahuuli alkoi lerputtaa.

Aiemmin Usko on vahvasti rentoutunut alemmilla taajuuksilla, mutta tänään oli selkeästi enemmän hermoston ja energioiden vahvistamisen kuin lihasten hoidon tarve. Matalammat taajuudet kun hoitavat enemmän lihaksistoa ja maadottavat, korkeammat taajuudet hoitavat hermostoa, energioita ja tasapainottavat mieltä. 

Aivan erilaiset kaksi ponia hoidoissa ja kaksi hienoa kohtaamista ja hoitoa.

Samalla kun hoidin näitä kahta hurmaavaa ponia, saivat muutkin tallin asukkaat sointukylpyä. Havahduin Uskoa hoitaessani huomaamaan, että käytävällinen hevosia seisoin päät nuokkuen, korvat lurpallaan ja silmät puoli ummessa päät käytävälle päin ja nauttivat värähtelyistä. Hevoset seisoivat hievahtamatta puolisen tuntia. Kun hoito loppui alkoi kuulua heräilyn ääniä ja rentoa mutustelua ja kehon ravisteluja. 

Aika mieletön tunne, kun kymmenen hevosta nauttii äänimaljoista ja tallissa vallitsee seesteinen rauha äänimajojen soidessa.