Aito ystävyys

Lauantai 6.2.2021 - Maria


Olen viimeaikoina pohtinut paljon aitoa kohtaamista ystävyyteen liittyen. Mitä on aito ystävyys, miten ystävyys eroaa kaveruudesta. Miten tunnistaa ystävän ja miten olla ystävä, aidosti.

shutterstock_422742193-30pros.jpg

Itse ajattelen, että aito ystävyys vaatii molemmin puolisen kunnioituksen ja hyvän tahdon sekä vuorovaikutuksen, läsnäolon ja aidon toisen kohtaamisen ja kohdatuksi tulemisen. Ystävyys on yhteisiä tarinoita, yhteisiä kokemuksia, ajatusten jakamista ja yhdessä vietettyä aikaa... Aika paljon vaaditty ystävyydeltä varsinkin nyky maailmassa, jossa elämä on hektistä ja koko ajan pitäisi olla yhteydessä monelle taholle eri kanavissa ja samalla pyörittää arjen tehtäviä. 

Ystävyys on arvokasta ja sitä pitäisi muistaa vaalia. Siitä saa voimaa, mutta siinä pitää muistaa myös jakaa omastaan. Ystävyys on two-way-street, yksipuolinen ystävyys ei ole ystävyyttä lainkaan vaan toisen hyväntahtoisuuden hyväksikäyttöä. Jos ystävyys ottaa enemmän kuin antaa, niin silloin ei ole kyse ystävyydestä, vaan jostain ihan muusta. 

Suorittamiseen taipuvaisena tyyppinä alan helposti suorittaa myös ystävyyttä. Pitäisi aina tehdä ja mennä, mutta itse asiassa pysähtyneisyyden hetkistä ja yhdessä vietettystä ajasta ilman agendaa on ehdottomasti löytynyt parhaita hetkiä niin ihmis- kuin eläinystävänkin kanssa. Se hiljainen tuokio teekupposen ääressä, läsnäolo ilon tai surun hetkellä, rupattelutuokio aurinkotuolissa kokemuksia vaihtaen tai hengaillu hömpötellen ja vedet silmissä nauraen.

Aika ajoin ystävyys muuttuu, muuttaa suuntaa tai syvenee, jopa katkeaa. Syitä on yhtä monta kuin on ystävyksiä. Joskus elämän vaiheet erottavat, joskus ystävyys on yksipuolista ja sen huomaa vasta aikojen kuluttua. Joku ystävyys on tiivis ja elämän mittainen, mutta useimmiten ystävyys tulee johonkin tiettyyn elämän kohtaan, elämän tilanteeseen tai mutokseen ja ystävyyden tarkoitus on olla siinä hetkessä ja juuri sen ajan kuin se elämän vaihe kestää. Sen jälkeen ystävysten on tarkoituskin siirtyä eteenpäin ja erkaantua. Ystävyys voi loppua kokonaan tai vaihtua kaveruudeksi tai tuttavuudeksi, facebook kaveruudeksi. Ystävyys voi katketa kokonaan tai pitkän hiljaiselon jälkeen löytää uuden elämän. Kaikki tämä kuuluu ystävyyteen eikä yhtä oikeaa ystävyyden mallia ole olemassa.

Itse arvostan ystävyyttä valtavasti ja koen olevani etuoikeutettu, kun minulla on ystäviä. Ystäviä, joiden kanssa tavataan harvakseltaan, mutta jatketaan siitä mihin edellisellä kerralla jäätiin ja niitä, jotka ovat tiiviimmin arjessa mukana jakamassa puolin ja toisin elämää. 

Kun aloin miettiä kaikkia suunnattoman hienoja kohtaamisia ja ystäviä, huomasin kuinka onnekas olen, kuinka rikasta elämää olen saanut elää kaikkien ihanien ystävien kanssa, joita olen kohdannut. Suurin osa ystävistä liittyy johonkin elämän vaiheeseen, jossa polkumme ovat menneet hetken yhteiseen suuntaan ja siinä kohdin olemme jakaneet ystävinä elämäämme. Hienoja ystävyydeksi syventyneitä kohtaamisia on ollut koulussa, opiskeluaikana, työelämässä, puistossa lasten ollessa pieniä, lasten koulumaailmasta, päiväkodeista, harrastuksista ja toki talleilta. Ihania ystäviä olen kohdannut myös erilaisilla kursseilta ja tapahtumista. Suurin osa ystävyyksistäni on hiipunut, katkennut, jäänyt taustalle. Silti jokainen kohtaaminen ja ystävyys on ollut suunnattoman arvokas ja vaalin jokaista sydämessäni aina. Jokaisella ystävyydellä on ollut myös tarkoitus ja se on vienyt polkuani oikeaan suuntaan ja toivon ja uskon, että olen itse voinut tuoda saman kokemuksen kaikille kohtaamilleni ystäville. 

Itse olen saanut yhden aikuisiän hienoimista ja yhdistävimmistä kokemuksista  yhteisessä äänimaljahoidossa ystäväni kanssa. Äänimaljahoito oli meille molemille silloin uuttaa ja olin halunnut pidempään kokeilla sitä. Sain houkuteltua ystäväni mukaan, kun ostin hänelle lahjakortin syntymäpäivälahjaksi ;) Parihoitona toteutettua äänimaljahoitoa varten makasimme joogamatoilla lattialla ja äänimaljat olivat jalkopäässämme. Hoitaja soitti maljoja sekä kehoillamme, että ympärillämme. Maljojen äänimaailma ja värähtelyt rentouttivat ja alkoivat viedä minua. Olen kokenut samaa meditaatiossa ja rumpumatkoilla, mutta en koskaan ole kokenut tätä kenekään kanssa, aina vain yksin. Hoidon aikana ja sen jälkeen tunsin ystävyytemme syventyneen ja siirtyneen tasolle, jossa aitous on entistä enemmän läsnä ja vasta silloin tunnistin, että itselläni oli ollut tässä ystävyydessä aidointa minuuttaa suojaava suojakilpi edessä. Suojakilpi liittyi selkeästi suorittamiseen ja siihen, että aina pitää näyttää pärjäävänsä vaikka mikä olisi. Tässä kohtaa äänimaljojen soidessa ja värähdellessä kilpi laskeutui alas ja tunsin, että tässä ystävyydessä pystyn olemaan todella aidosti oma itseni.... mikä hassuinta, en ole tätä kertonut ystävälleni, mutta tulkoon se nyt tässä hänellekin kerrottua :) ... kiitos että olet!

Avainsanat: ystävyys läsnäolo aito kohtaaminen äänimaljahoito


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini