Eilisen löytöretki äänimaljojen äärellä

Maanantai 22.5.2023 - Maria

Kevään aikana Usko on kertonut minulle monesti liiasta stressistä ja suorittamisesta. Pyytänyt ja jopa käskenyt pysähtymään. Onneksi, sillä ilman näitä pysähdyksiä elämä lähtisi sivuluisuun.

Kiireen keskellä yhteys toiseen katoaa tai heikkenee. Näin on käynyt kevään aikana minun ja Uskon välillä. Yhteys on aika ajoin ollut kadoksissa, välillä heikkona havaittavissa ja välillä vahvemmin läsnä. Yhteyteni Uskon kanssa on vuosien myötä tullut pysyvämmäksi. Vaikka yhteys saattaa olla hetken kokonaan poikki, se löytyy kyllä pian ainakin vaimeampana takaisin.

Yhteyteen tarvitaan aina kaksi. Useimmiten yhteyden heikkenemisen takana on ihmisen kiire ja stressi. Ei ehdi pysähtyä, ei ehdi hengittää, ei ehdi kuunnella eikä kuulla.

Näin meilläkin. Työkiireet tulevat tallille mukana, väsymys painaa välillä ja huoli Uskon terveydestä painoi talven yli hartioita ja sai mielen kierroksille ratkaisuja etsimään.

Jälkeenpäin olen jäänyt pohtimaan talven haasteita ja yhteyttä. Olisiko terveyden tilan pohtimisen ja suorittamisen sijaa pitänyt enemmän pysähtyä ja hengitellä, kuulla ja aistia. Olisiko suorittamisen ja aktiivisen hoitamisen sijaan enemmän pitänyt lempeästi yhteisesti tutkia tunteita ja tunnustella oloa. Rehellisesti sanottuna…en tiedä. Talvi on mennyttä ja Usko voi taas hyvin. Ehkäpä seuraavalla kerralla toimin toisin, ainakin osittain.

Viimeisten viikkojen aikana yhteys on ollut haasteissa ja nyt enemmän Uskosta kuin minusta johtuen. Kaikessa tekemisessä tuntuu, että Uskon mieli on jossain muualla. Kaikkialla muualla on kaikkea kiinnostavampaa ja ennen yhdessä tehdyt asiat eivät kiinnosta vaan mieli viuhuu kaikessa muussa…niin talutuksessa, ratsastuksessa, kuin tarhassa. 

Tätä olen paljon pohtinut ja mieleen on noussut asioita tallin laumadynamiikasta hormooneihin ja kevät hurmaan.

Viimeisin tunne tulee lauman vahtimisesta. Pihapiiriin on tullut tamma varsansa kanssa ja oma tunteeni kertoo, että Usko vahtii laumaa ja haluaa pitää varsan turvassa. Varsan hirnunta aktivoi Uskoa valtavasti ja sen kaikki aistit valpastuu. Oman ajatukseni mukaan Usko ei voi kentällä varaan lähettyvillä keskittyä ratsastajaan, koska silloin sen aistit eivät ole terävimmillään vahtimaan.

Tilanne on nyt rauhoittunut, kun varsa on ollut pihapiirissä jo viikkoja ja Usko alkaa luottaa, että varsa pysyy hengissä emänsä turvaamana. 

Tämä kevät on siis tuonut kuitenkin mukanaan sen, että pitkästä aikaa yhteytemme on ollut haasteissa minusta,ihmisestä riippumatta.

Oman hevosen äänimaljahoitaminen on vaikeampaa kuin vieraamman hevosen. Oman hevosen hoitamisessa mieli meinaa tulla tielle ja huolienergia puskee mukaan hoitoon. Hoito ulottuu tokifyysisesti kehoon aina, vaikka hoitajan mieli ei löytäisi rauhaa. Syvä yhteys ja traumojen tavoittaminen vaativat mielen hiljaisuutta ja lempeää läsnäoloa.

Eilen olin Uskon kanssa illalla tallissa kaksin. Olimme treenanneet illalla kentällä ja iltapuuhat oli jo tehty. Siinä hetkessä tuli vahva intuitio äänimaljasta ja Uskon hoitamisesta. Säilytän tallilla yhtä maljoistani tällaisia hetkiä varten.

Tulin Uskon karsinan maljan kanssa ja Usko tiesi jo mitä odottaa. Se tuli nuuhkimaan maljaa ja asettui lähelle seisomaan, ennen kuin malja oli edes soinut. Aloitin soittamisen ja  kun värähtely tavoitti Uskon, siirtyi poni lähemmäksi maljaa ja toi lavan alueen hoidettavaksi. Ihan hiljaa paikallaan Usko nautti hoidosta. Välillä korvat liikkuivat ja välillä piti ravistella ja päästää irti.

Vein maljan lanneselän alueelle ja laskin maljan Uskon keholle.

Malja soi lempeästi ja avoimena koko ajan, mutta siitä huolimatta Usko ravisteli vähän väliä ja päästi irti jumeistaan jossain syvemmällä sisällä.

Soitin maljaa puolisen tuntia ja soinnin loputtua Usko jäi paikalleen ja seisoimme siinä hiljaa vastakkain. Laitoin käteni lempeästi Uskon otsalle ja suljin silmäni. Siinä hetkessä oli kaikki.

Ei ollut minä ja Usko vaan olimme me, syvä yhteys, lempeä läsnäolo ja rauha täytti meidät. Tunsin kuinka Usko päästi irti jostain menneestä. Kuinka vastuu putosi hetkeksi harteilta ja vain olimme. Siinä hetkessä, me kaksi, yhdessä ja aidosti läsnä.

Eilen löysin jälleen itseni ja sen kultaisen langan -yhteyden- joka yhdistää minua ja Uskoa, on yhdistänyt alusta asti ja tulee varmasti yhdistämään vielä pitkään kun olemme jättäneet tämän maailman.

Näitä hetkiä vaalin, jotta muistaisin nämä hetket myös silloin, kun on haasteita ja siinä hetkessä muistaisin pysähtyä aidon läsnäolon äärelle

💖

usko_sisalla.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: äänimaljat äänimaljahoito soundsforhorses sounds for horses intuitio inhimillinsyys hevostaito läsnäolo kohtaaminen sydänyhteys

Kuiskaus, kuuntelu...sydänyhteys

Keskiviikko 24.3.2021 - Maria

Kuiskaaja, kuuntelija...kuuntele hevostasi, tulkitse ilmeistä ja eleitä, mieti mitä hevosesi sinulle kertoo. Jossain vaiheessa kuvittelin, että hevoskuiskaaja ja hevoskuuntelija (horse listener, horse whisperer) ovat sitä mitä kohti haluan mennä. Haluan oppia ymmärtämään hevosia, oppia hevosten kieltä ja osata kommunikoida niiden kanssa paremmin ja syvemmällä tasolla, kuin aiemmin. Edelleen haluan kuiskata ja kuunnella, mutta matkalla löysin jotain, joka on vielä paljon enemmän. 


Kuuntelija on aktiivinen kuuntelua suorittava henkilö. Kuuntelijan mielentilasta ja energioista riippuen kuuntelu voi olla joko nopea kuuntelu, josta mieli tekee nopeat johtopäätökset ja siirtyy toimintaan tai hitaampaa aktiivista kuuntelua, jossa mieli jatkuvasti työstää kuulemaansa. Kuunteleminen on hyvä asia, mutta vain silloin kun vastapuoli tulee aidosti kuulluksi ja kuulluksi omista lähtökohdistaan ilman ennakko odotuksia tai asenteita. Hevosten ja ihmisten kohtaamisissa usein ihmisen mieli on asioiden edellä. Syynä ehkä kiire tai ennakko odotukset. Myös tunteet ja aiemmat kokemukset ohjaavat usein sitä mitä kuulemme. 


Kiireisen työpäivän jälkeen suoraan tallille, autossa mietittynä miten tänään treenataan ja mitä treenin jälkeen laitetaan ruuaksi… tällä energialla ja niillä ajatuksin hevosen karsinaan, harjaus, varusteet ja ratsastamaan…. Missä vaiheessa hevosta ehtii kuunnella, missä vaiheessa hevonen tulee kuulluksi. Hevonen saattaa kääntää takapuolensa ihmistä kohti satulaa tuodessa, satula laitetaan selkään. Hevonen saattaa maneesin ovella ”heittäytyä hankalaksi” eikä halua mennä sisään, hoputetaan hevonen sisään… halusiko hevonen jo karsinassa kertoa, että tänään ei jaksaisi ihmistä kantaa, tänään ei treeni tunnu hyvältä. Maneesin ovella hevonen ehkä vielä kerran halusi viestittää, että ei tänään, ei tunnu hyvältä. 

Monta kertaa hevonen viestittää meille toiveitaan, tahtoaan. 

Hevonen tuo esiin iloaan ponkaisemalla ilosta ilmaan. Hevonen haluaisi leikkiä ja haastaa ihmistä leikkiin mukaan. Silloin ihminen usein käskee olla kiltisti, käyttäytyä ja opettaa hevosta olemaan paikallaan ja kiltisti.

Hevosen kuunteleminen on tärkeää, kuuleminen vielä tärkeämpää.

Hevosten maailmassa kuuleminen ja kuulluksi tuleminen on vain yksi osa. Suurempi merkitys on aidolla yhteydellä. Tämä yhteys on sydänyhteys, joka lähtee kultalangan lailla sydämestä sydämeen ja yhdistää hevosen ja ihmisen tavalla, jossa molemmat ovat yhtä, tasavertaisesti ja toisiaan kunnioittavasti. 


Sydänyhteyden voi löytää jokainen, joka haluaa olla aidosti läsnä ja pysähtyä kuuntelemaan ja kuulemaan sydämellään hevosta. Aito yhteys tarvitsee aikaa ja rauhaa, kiireettömyyttä. Aidossa yhteydessä ja kohtaamisessa tavoitteet ja ennakko odotukset on riisuttu pois. Jäljellä on vain ihminen ja hevonen ja mitä vaan voi tapahtua <3

Ne hetket kun saa olla yhtä hevosen kanssa yhtä, yhteisessä kuplassa. Juuri sellaisena kuin siinä hetkessä on. Niissä hetkissä on jotain maagisen kaunista ja koskettavaa.


Kauniita kohtaamisia ja todellista sydän yhteyttä voi harjoitella ja äänimaljat tuovat harjoitteluun tukea. Näissä hetkissä hevonen ja ihminen ovat yhdessä äänimaljojen soidessa ympärillä. Äänimaljat luovat yhteisen tilan, kuplan, jossa aika pysähtyy ja jäljelle jää vain ääni, ihminen ja hevonen. Rauhassa, yhdessä, läsnä.

Hevonen on lempeä ja hyväntahtoinen eläin, joka haluaa tulla nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään. Puutteineen ja vahvuuksineen, ihan niin kuin me ihmiset. Hevonen aistiin kärpäsen ihollaan ja kuulee pienimmätkin rasahdukset. Hevonen on kaikessa herkkyydessään vahva ja haluaa olla yhteydessä sekä toisiin hevosiin että muihin eläviin olentoihin. Yhteys Ihmisiin onnistuu vain, jos me ihmiset maltamme pysähtyä ja avata sydämemme hevoselle. Tuntea ja laskea suojaukset ja odotukset, kuulemme hevosen. Vain silloin aito kohtaaminen kahden sydämen välillä on mahdollista. 

Annetaan sydän yhteyksille mahdollisuus… kiireetöntä talli viikonloppua <3

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: horsewhisperer, horselistener, sydänyhteys, hevoskuiskaaja, äänimalja, äänimaljahoito, soundsforhorses