Kohtaamisia

Maanantai 7.12.2020 - Maria

Olen aina ollut loputtoman kiinnostunut hevosten maailmasta ja hevosten tavasta olla ja kommunikoida meidän ihmisten kanssa. Mitä hevosen ja ihmisen välinen vuorovaikutus on puhtaimmillaan ja miten hevosen viisaus tuo meille jotain ainutlaatuista, mitä ei missään muussa kohtaamisessa tapahdu. Hevosten käsittelyä, kuuntelua ja kuulemista olen opiskellut lukuisilla kursseilla ja valmentajien kanssa. Hevosen kanssa sydänyhteyden ja aidon vuorovaikutuksen luomista olen saanut opetella upeiden hevosten kanssa ja tukenani on ollu hienoja mentoreita, coacheja ja ystäviä. Hevosyhteyttä olen päässyt kokemaan vuosien saatossa erilaisissa kohtaamisissa.

Kauneimmat kohtaamiset ovat tapahtuneet mitä erilaisimmissa ympäristöissä ja erilaisten hevoskulttuurien äärellä. Vuokrahevosemme, vahvan omanarvon tunnon omaava vanhempi herra opetti huikean kauniilla tavalla johtajuutta minulle. Omanarvon tuntoinen herra tunnisti hienoisenkin epävarmuuden hetken ja näytti siinä hetkessä vahvuutensa voimakkaasti, mutta kauniisti. Vahvuus, joka hevosesta välittyi oli rauhallista, selkeää ja ylvästä. Vapaana maastakäsin työskennellessä ei voinut kuin pysähtyä oppimaan sitä varmaa läsnä olevaa voimaa, joka hevosesta välittyi ja sitä kauneutta ja lempeyttä, joka sen koko voimassa asui..

Eräs huonokäytöksiseksi ja jopa vaaralliseksi luokiteltu ratsastuskouluponi päästi minut kurkistamaan sieluunsa ratsastuskoulun hälinässä. Yhden kauniin hetken olimme vain me kaksi, ilman odotuksia, ilman vaatimuksia, päällemme laskeutui rauha ja syvä yhteys. Yhden kauniin hetken olimme kuplassamme, kunnes arki puhkaisi kuplan ja poni sulkeutui jälleen.

Suurin kaikista kohtaamisista oli kuitenkin Usko. Lähes neljä vuotta sitten tiemme kohtasivat ja siitä alkoi yksi elämäni hienoimmista taipaleista, matka aitoon kohtaamiseen ja sydänyhteyteen. Tätä matkaa tehdään yhdessä toivottavasti vielä pitkään.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hevonen kohtaaminen johtaminen rauha läsnäolo coach

Äänimaljat eheyttäjinä

Maanantai 30.11.2020 - Maria

Unelmani on aina liittynyt hevosiin ja ihmisiin. Miten ihmiset kohtaavat toisensa ja miten hevoset ja ihmiset kohtaavat. Olen aina vahvasti uskonut ihmisiin ja ihmisten kykyyn kasvaa vahvuuksiensa kautta.

Kun itse lähdin etsimään tasapainoa, hevoset opastivat minut sen alkulähteille, aitoon läsnäoloon. Kun opin tunnistamaan sen mitä tarvitsen ollakseni aidosti läsnä, lähdin etsimään tapaa millä voisin löytää saman tunteen arjessa ja tapaa, jolla aitous pysyisi elämässäni kaikkialla. Koko tämän etsinnän ajan tekemiseni on aina linkannut hevosiin ja hevosten herkkyyteen ja aitoon läsnäoloon. Olen aina tuonut oppimani sekä omaan elämääni, työhöni että hevosille.

Näin kävi myös äänimaljojen kanssa. Äänimaljojen maailma on kiehtova ja äänimaljojen vaikutus kehoon ja mieleen tekivät minuun niin suuren vaikutuksen, että opiskelin äänimaljahoitajaksi ja sointukylpyohjaajaksi. Äänimaljojen kautta itselleni avautui uusi väylä auttaa ja kohdata ihmisiä ja eläimiä aidon läsnäolon kautta. Äänimaljojen vaikutukset perustuvat fysiikkaan, joka sopii sisäiselle teekkarilleni ja toisaalta äänimaljahoidossa saattaa avautua parhaimmillaan aivan uusi maailma tai vähintäänkin rentoutunut keho ja hetkeksi hiljentynyt mieli.

Äänimaljat olivat omalla polullani yksi avaimista, avain, joka johdatti minut tasapainoon ja teki minusta kokonaisen. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: äänimalja läsnäolo sointukylpy coach

Hevoset äänimaljakylvyssä

Sunnuntai 22.11.2020 klo 22:31 - Maria

Mikä ihana rentouttava ilta hevosten kanssa. Olin tallilla hoitamassa äänimajoilla kahta hevosta tai oikeammin ponia :) Tämän kaksikon lisäksi tallissa asustelee parikymmentä muutakin heppaa. 

Aloitan aina hevosten kanssa äänimaljahoidot soittamalla maljoja lattialla ja lähden siitä pala kerrallaan rakentamaan hoitoa. Jokainen kerta hevosten kanssa on erilainen ja koskaan ei voi etukäteen suunnitella mitä tekee. Toki perusrunko koko kehon läpikäynnille on olemassa, mutta harvoin sen pystyy toteuttamaan kokonaan tai ainakaan oikeassa järjestyksessä. 

Tänään aloittelin ihanan valkean, herkän ponin kanssa. Vaikka viime kerralla maljat saivat olla ponin keholla, niin tänään maljojen paikka oli kehon päällä ja sivuilla, kehokosketus oli liikaa. Maljat soivat kauniisti ja harmonisesti, malja kerrallaan teimme hoitoa.

Joka kerta on löytynyt juuri se oikea malja, se jonka värähtelytaajuuteen juuri sillä hetkellä hevonen vastaa ja jota se siinä hetkessä tarvitsee. Niin tälläkin kerralla. Jäin soittelemaan tätä maljaa pidemmäksi aikaa ja kiersin kehoa. Tällä kertaa hoitoa sai vain toinen puoli, niin poni päätti. Kurotin maljaa selän yli toiselle puolelle, mutta aina poni väisti värähtelyä ja käänsi oikean puolen maljan alle. Tästä voisi tehdä pohdintaa, että toisella puolella on jotain, mikä ei ole valmis vielä vastaanottamaan hoitoa. 

Hevosten, ja kaikkien eläinten hoitamisessa on äärettömän tärkeää kuunnella mitä eläin kertoo. Mitään ei saa pakottaa. Eläin kyllä kertoo mikä tuntuu hyvältä ja mikä ei. Vasta kun eläin on valmis vastaanottamaan hoitoa, saadaan hoidolla vaikuttavuutta.

Seuraavana hoitovuorossa oli Usko. Poni hääräsi heiniä syöden ja kaikkea nuuhkien ensimmäisen vartin eikä välittänyt isompien maljojen matalammista taajuuksista juuri lainkaan. Maljat saivat soida keholla ihan rauhassa, kun Usko hääräsi omiaan :) Vasta kun siirryin pienempään maljaan ja korkeampaan taajuuteen Usko pysähtyi ja jäi vastaanottamaan hoitoa. Hetken kuluttua myös rauha ja rentous valtasi Uskon kehon ja mielen ja se alkoi nuokkua ja alahuuli alkoi lerputtaa.

Aiemmin Usko on vahvasti rentoutunut alemmilla taajuuksilla, mutta tänään oli selkeästi enemmän hermoston ja energioiden vahvistamisen kuin lihasten hoidon tarve. Matalammat taajuudet kun hoitavat enemmän lihaksistoa ja maadottavat, korkeammat taajuudet hoitavat hermostoa, energioita ja tasapainottavat mieltä. 

Aivan erilaiset kaksi ponia hoidoissa ja kaksi hienoa kohtaamista ja hoitoa.

Samalla kun hoidin näitä kahta hurmaavaa ponia, saivat muutkin tallin asukkaat sointukylpyä. Havahduin Uskoa hoitaessani huomaamaan, että käytävällinen hevosia seisoin päät nuokkuen, korvat lurpallaan ja silmät puoli ummessa päät käytävälle päin ja nauttivat värähtelyistä. Hevoset seisoivat hievahtamatta puolisen tuntia. Kun hoito loppui alkoi kuulua heräilyn ääniä ja rentoa mutustelua ja kehon ravisteluja. 

Aika mieletön tunne, kun kymmenen hevosta nauttii äänimaljoista ja tallissa vallitsee seesteinen rauha äänimajojen soidessa.

IMG_4053.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hevonen äänimaljat äänimaljahoito sointukylpy

« Uudemmat kirjoitukset